Työ

työTyö ja sen imu on keskeisessä osassa työssä viihtymisen kannalta. Työssä on samalla ongelmia, konflikteja ja kuormittavuutta sekä haasteita, mahdollisuuksia ja äärikokemuksia. Työn imu, työn ilo ja niin sanottu flow-tila kuvaavat työn positiivista vetovoimaa, jolloin työnteko on tehokasta, keskittyminen vahvaa ja työ tuottaa tekijälleen onnistumisen kokemuksia. Hyvässä työssä työntekijällä on vaikuttamisen mahdollisuuksia omaan työhönsä ja pelisääntöihin, jolloin syntyy niin sanottu työhallinnan tunne, joka vähentää stressiä, sairastamisriskiä ja motivaatiopulaa.

Positiivisia asioita työssä syntyy, kun työssä on

  • loppuun suorittamisen mahdollisuus
  • keskittymisen mahdollisuus
  • selkeät tavoitteet
  • mahdollisuus saada palautetta
  • mahdollisuus hallita itse toimintaa

Työn sujuvuudella ja keskeytymättömyydellä on tärkeä osuus työhyvinvointiin. Hyvin organisoitu työ, toimivat prosessit ja tarkoituksenmukaiset työtilat ja välineet edesauttavat onnistumisen kokemuksien syntymisessä. Työnjaon tulee olla oikeudenmukainen ja kuormitusta tulee pyrkiä tasaamaan työyhteisön sisällä. Erityisesti kiireisessä työssä on tärkeää, että työntekijä pystyy keskittymään olennaiseen, eli itse työhön. Tämän lisäksi on tärkeää, että työssä on riittävästi taukoja ja palautumisaikaa. Työaikajoustot auttavat palautumaan kiireisistä jaksoista ja balanssi työ- ja vapaa-ajan välillä säilyy hyvänä.

 

Työn imu

flowPositiivista työn imua kuvaa kolme ominaisuutta:

  • tarmokkuus, työntekijä kokee olevansa energinen ja sinnikäs
  • omistautuminen, työn tekeminen on innostavaa, merkityksellistä ja työntekijä tuntee ammattiylpeyttä
  • uppoutuminen, voimakas keskittymisen tila ja paneutuminen työhön, jota kutsutaan usein myös flow-tilaksi.

On huomattava, ettei työn imua ei ole mahdollista tuntea koko ajan, vaan työpäiviin mahtuu myös hetkiä tylsien ja vähemmän kiinnostavien työtehtävien parissa. Työn imulla on työn tekijään positiivisia vaikutuksia myös työajan ulkopuolella. Positiivisia vaikutuksia voidaan havaita esimerkiksi yleiseen hyvinvointiin, parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Tällöin työ toimii työntekijän voimavaroja kasvattavana tekijänä, eikä verottavana, kuten valitettavan usein nähdään.

Työntekijän hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hän viihtyy työssään. Työssä on oltava mahdollisuus kohdata muita ihmisiä, nauttia työn tuloksista ja kokea mielihyvää. Työssä on oltava myös riittävästi haastetta, sillä liian alhainen haastetaso saa ihmisen pitkästymään, jolloin on myös vaara, että arvostus omaa työtä kohtaan laskee. Monesti puhutaan, että työssä on oltava niin sanottua positiivista stressiä, joka panee ihmisen liikkeelle ja haastaa työntekijää riittävässä määrin. Tällaisen positiivisen stressin aikana työntekijä kykenee huippusuorituksiin. Stressin ja työn vaatimuksien kasvaessa on kuitenkin vaara, että stressi muuttuu negatiiviseksi, jolloin kiire muuttuu liian kovaksi ja ulkopuolelta tai itse asetettuihin tavoitteisiin ei enää ylletä. Kyseessä on siis ainainen tasapainottelu positiivisen ja negatiivisen stressin välillä. Kun työntekijällä on riittävästi aikaa palautua ja innovoida uutta, stressi on yleensä positiivista.

 

Tasapaino

tasapainoJos työhön sijoitettu panostus ja uhraukset ei tarjoa riittävästi vastinetta, kuten tyydytystä ja mielekästä sisältöä on vaara, että työntekijä uupuu. Työuupumuksen tyypillisiä oireita ovat jatkuva väsymys, kyynisyys työtä ja työkavereita kohtaan sekä alentunut ammatillinen itsetunto. Työuupumusta ehkäisee, jos työn vaatimukset ja voimavarat ovat tasapainossa. Voimavaroja työssä ovat esimerkiksi arvostus, esimiehen tuki, varmuus työstä, vaikuttamisen mahdollisuus ja työn palkitsevuus. Voimavaroja kuluttavat esimerkiksi työn määrällinen tai fyysinen kuormittavuus, epävarmuus jatkumisesta, rooliristiriidat, tunteita kuormittava vuorovaikutus ja huono henki. Voimavarojen ja vaatimusten lisäksi työntekijän omat ominaisuudet, kuten persoona ja asenne vaikuttavat siihen, miten hän työssään jaksaa.

Organisaation rakenteellisilla piirteillä on myös vaikutus työssä jaksamiseen. Jos organisaation rakenteessa on ongelmia esimerkiksi johtamisessa, töiden organisoinnissa, yhteisissä pelisäännöissä tai ihmisten tasa-arvoisessa kohtelussa, on vaarana työntekijän toimintakyvyn lasku ja työssä uupuminen. Tärkeitä asioita työssä viihtymisen ja uupumisen välttämisen kannalta on, että työntekijä ymmärtää työnsä tavoitteet, saa tukea ja positiivista palautetta, hänellä on mahdollisuus oppia työssään ja hänellä on sananvalta ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten tiimi yhdessä saavuttaa asetetut tavoitteet.

Lähteet:

Manka M-L. 2011. Työnilo

Manka M-L. & Kaikkonen M-L. & Nuutinen S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi.

Virtanen P. & Sinokki M. 2014. Hyvinvointia työtä. Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt.

 

Seuraavaksi:

5. Minä itse