Työyhteisö

TyöyhteisöHyvässä työyhteisössä vallitsee yhteisöllisyys. Yhteisöllisen työyhteisö tukee ihmisten terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja se luo viimekädessä hyviä tuloksia. Hyvä työyhteisö pystyy hyväksymään jäsenensä sellaisena kuin he ovat ja saavat lisäenergiaa jäseniensä erilaisuudesta. Erilaisuus on siis voimavara ja sen hyväksyminen yhteisöllisyyden perusta. Yhteisöllisyyden lisäksi on tärkeää, että koko työyhteisö tietää ja ymmärtää työpaikan perustehtävän, mitä tehdään ja mitä tulee saada aikaan.

Työyhteisössä vallitseva yhteisöllisyys synnyttää sosiaalista pääomaa, joka edistää luottamusta, vastavuoroisuutta ja verkostoitumista. Sosiaalinen pääoma auttaa tavoitteiden saavuttamisessa, ollen samalla työyhteisön kuin yksilönkin voimavara. Sosiaalinen pääoma on myös itseään ruokkiva, eli mitä enemmän sitä käytetään, sitä enemmän se vahvistuu. Sosiaalinen pääoma voi joskus olla myös negatiivista, jos yhteisö ei esimerkiksi hyväksy erilaisuutta. Tällaisissa tilanteissa esille saattaa nousta ei-toivottuja ilmiöitä, kuten kateutta, kiusaamista ja kuppikuntaisuutta. Erilaisuuden sietäminen ja arvostaminen ovatkin tärkeässä osassa terveen ja suvaitsevaisen työyhteisön rakentumisessa.

Tutkimuksien mukaan työyhteisön sosiaalisella pääomalla ja terveyden heikkenemisellä on selkeä yhteys. Tutkimuksessa sosiaalinen pääoma jaettiin kahteen osaan, esimiehen ja työntekijän väliseen ja työntekijöiden väliseen pääomaan. Jos sosiaalinen pääoma oli työyhteisössä vähäistä, terveyden heikkenemisen riski oli 1,3 kertainen keskimääräiseen verrattuna ja esimerkiksi masennusoireiden riski 30-50 prosenttia. Yksilön kohdalla alhainen sosiaalinen pääoma vaikutti vielä enemmän, jolloin terveyden heikkenemisen riski oli peräti 1,8 kertainen.

Työpaikka ja sen sosiaalinen pääoma vaikuttavat merkittävästi jäseniensä terveyteen, sillä työpaikalla vietetään suurin osa päivittäisestä valveillaoloajasta. Myös tieto terveistä elintavoista leviää työpaikalla nopeasti ja terveydelle haitallinen riskikäyttäytyminen vähenee sosiaalisen paineen vaikutuksesta. Työyhteisön yhteisöllisyys tarjoaa puskuria stressin vaikutuksia vastaan ja lisää ihmisen itseluottamusta ja omanarvontunnetta.

Sosiaalisen pääomaan vaikuttavat työntekijöiden väliset suhteet sekä työntekijöiden ja esimiesten väliset suhteet. Sosiaalista pääomaa ruokkii vastavuoroisuus, luottamus, yhteiset arvot ja aktiivinen toiminta kaikkien hyväksi. On tärkeää, että esimiehen toiminta on tasapuolista ja oikeudenmukaista, jolloin työntekijät tulevat kohdelluiksi hyvin ja kykenevät luottamaan esimieheensä. Kaikkien työyhteisön jäsenten välinen luottamus on ensiarvoisen tärkeää sosiaalisen pääoman mahdollistajana.

 

Yhteisöllisyys

auttaminenTyöyhteisön yhteisöllisyys vaatii jäseniltään työyhteisötaitoja. Näitä taitoja yksilötasolla ovat esimerkiksi vastuullisuus ja sitoutuminen työtehtäviin. Ryhmätasolla hyviä työyhteisötaitoja ovat muun muassa toisten auttaminen, reiluus ja yleinen halu toimia kaikkien parhaaksi. Hyvät työyhteisötaidot ovat yksinkertaisia arkisia taitoja, kuten tervehtiminen, kuunteleminen, auttaminen ja lupausten pitäminen. Työyhteisötaidot ovat epävirallisia positiivisia taitoja, joihin työntekijät ovat henkisesti sitoutuneita ja jotka osaltaan mahdollistavat yhteisöllisyyden työyhteisössä.

Työyhteisön toimivuuden kannalta on tärkeää, että työyhteisössä vallitsee yhteiset pelisäännöt. Kaikkien työyhteisön jäsenten on syytä noudattaa näitä pelisääntöjä, jolloin vältytään työyhteisöä repiviltä riidoilta ja erimielisyyksiltä. Näitä pelisääntöjä ovat muun muassa työyhteisön arvot, erilaiset ohjeistukset, toimintamallit ja laatujärjestelmät.

Toimiva organisaatio tarvitsee avoimuutta ja palautteenantoa. Avoimuus näkyy työyhteisössä dialogina, jossa ajatellaan yhdessä, eikä kukaan ole väärässä. Tällaisessa aidossa kohtaamisessa voi syntyä myös uusia ajatuksia, kun keskustelijat eivät tyydy vain omien näkemyksiensä puolusteluun. Rakentavassa palautteenannossa asiat otetaan esiin sellaisena kuin ne ovat. Ongelmiin on syytä ratkaista mahdollisimman nopeasti ja niiden ratkaiseminen on syytä tehdä yhdessä asianosaisten kanssa ilman turhaa syyttelyä tai selitysten etsintää. Esimies ja hänen osaamisensa nousee esiin juuri ongelmatilanteiden ratkaisemisessa, jossa kuunteleva ja sovitteleva rooli mahdollistaa tilanteen selvittämisen rakentavalla tavalla.

Lähteet:

Juuti, P. & Salmi P., 2014. Tunteet ja työ. Uupumuksesta iloon.

Manka M-L. 2011. Työnilo.

Virtanen P. & Sinokki M. 2014. Hyvinvointia työtä. Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt.

 

Seuraavaksi:

4. Työ